Syksy ajaa siimahännät sisätiloihin

Nykytekniikalla hiiret ja rotat kuriin tehokkaasti

 

Pian koittavat ensimmäiset yöpakkaset ja metsähiirten sekä rottien ravinnonsaanti luonnosta vaikeutuu. Alkaa siimahäntien vaellus sisätiloihin. Viime kesänä myös myyräkannat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, ja myyrähuipun ennustetaan osuvan ensi talveen. Nykytekniikalla nämä vitsaukset on mahdollista saada kuriin tehokkaasti, vaivattomasti ja ympäristöystävällisesti.

 

Metsähiireltä eivät keinot lopu, kun kyse on esimerkiksi pääsystä sisään kesämökkiin. Se jyrsii tiensä läpi vahvempienkin esteiden. Sisälle päästyään se rikkoo pureskelemalla lähes mitä vaan. Metsähiiri on erittäin aktiivinen tuholainen, niinpä myös sen jätöksiä löytyy paljon kaikkialta, missä se on liikkunut. Jätökset ovat aina myös infektioriski.

 

Myös rotat ovat kaikkiruokaisia ja levittävät tauteja. Ne harvemmin hakeutuvat asuttuihin tiloihin, mutta viihtyvät mainiosti välikatoissa, vinteissä, varastoissa ja kellareissa. Infektioriskin ja jätösten lisäksi rotat pitävät usein epämiellyttävää meteliä varsinkin yöaikaan.

 

Myyrien aiheuttamia taimituhoja esiintyi runsaasti jo viime talvena, ja niitä esiintyy ensi talvenakin.

Metsämyyrien runsauden myötä myös myyräkuumetapaukset lisääntyvät tänä vuonna. Myyräkuume (nefropatia epidemica) on munuaisoireinen verenvuotokuume. Myyräkuumeen aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmiseen useimmiten hengitysteitse. Virus leviää pölyn mukana paikoissa, joissa on jyrsijöiden tuoreita ulosteita, ja joutuu näin keuhkoihin. Tutkimusten mukaan puuliiteri on yleisin tartuntapaikka.

 

Eroon loukuista ja myrkyistä

 

Perinteiset keinot torjua metsähiiriä, rottia ja myyriä ovat erilaiset loukut ja myrkyt. Nykytekniikka on kuitenkin mahdollistanut myös huomattavasti ympäristöystävällisemmän, vaivattomamman, hygieenisemmän ja tehokkaamman torjuntakeinon, elektronisen tuhoeläintorjunnan.

 

”Elektroninen tuhoeläintorjunta perustuu ultra- tai resonanssiääneen, jota karkotinlaite lähettää. Elektronisen tuhoeläinkarkotteen asennus mökille tai puutarhaan merkitsee sitä, että tuhoeläimet kokevat saavansa kilpailijan, joka taistelee niiden kanssa elintilasta. Lisäksi laitteen lähettämät äänet aiheuttavat tuhoeläimille voimakasta kivun tunnetta. Pitkällä tähtäimellä tuhoeläimillä ei ole mitään mahdollisuutta voittaa, vaan ne poistuvat tilasta tai puutarhasta, jonne karkottimet on sijoitettu”, elektronisia karkotteita edustava Nils Manelius kertoo.

 

Manelius edustaa Suomessa Topo Stop - ja Mole Stop -merkkisiä ultraäänilaitteita. Ne ovat alan viimeistä tekniikkaa, ja niinpä kauppias uskaltaa antaa laitteiden ostajalle tyytyväisyystakuun. Asiakkaita ovat muun muassa elintarvikealan yritykset, maanviljelijät sekä pihojaan ja mökkejään suojaavat yksityishenkilöt.

 

”Tuhoeläimet voivat aiheuttaa huomattaviakin vahinkoja kiinteistöille tai siellä olevalle irtaimistolle. Silti yllättävän harva on tietoinen siitä, että tällaisia karkottimia on olemassa. Palaute asiakkailta on ollut yksiselitteisen hyvää, ja karkottimien kysyntä kasvaakin voimakkaasti”, Manelius kertoo.

 

Lisätietoja:

 

Nils Manelius

puh. 018 16905, 0400 522 321

www.topostop.fi

 

Lähteet: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja Metsäntutkimuslaitos

 

Kuume vaanii puuvajassa

Myyräkuume on Suomessa yleisin luonnoneläimistä ihmiseen tarttuva tauti. Tänä vuonna metsämyyrän levittämään kuumeeseen on sairastunut jo 1500. ”Myyräkuumeen voi saada kesämökin siivouksesta tai maapohjaisesta puuliiteristä”, professori Heikki Hentonen kertoo.
Ilmojen kylmetessä myyrät muuttavat liitereihin, latoihin ja puuvajoihin. Ne erittävät virusta virtsan ja muihin eritteisiinsä kuukausia ja saastuttavat ympäristöään.
Tartunnan voi saada pölystä esimerkiksi hakiessaan saunapuita. Sylissä puita ei kannata kantaa.

Pahin tautiaika nyt


Pahin tautiaika on nyt meneillään, sillä myyrät hakeutuvat ihmisasumuksiin syys –joulukuussa.
Suomessa myyräkuumetta esiintyy kaikkialla aivan pohjoista Lappia ja Ahvenanmaata lukuunottamatta. Suurin osa tartunnan saaneista saa kuumetta vastaan elinikäisen immuniteetin.

Kuume tarttuu hengitysilman välityksellä, kun ilmaan pääsee jyrsijöiden eritteitä sisältävää aerosolia. Viruksen itämisaika on 2-4 viikkoa.

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa Puumala-virus. Virus ei tartu ihmisestä toiseen. Suurin osa sairastuneista ovat työikäisiä miehiä.

Tauti alkaa korkealla kuumeella ilman hengitystieoireita, minkä jälkeen tulee päänsärkyä, pahoinvointia sekä vatsa- ja selkäkipuja. Joka kolmannella sairastuneella esintyy ohimeneviä näköhäiriöitä.

Rokotetta myyräkuumeeseen ei ole. Kuumekuolemat ovat hyvin harvinaisia.

lähde: Maaseudun tulevaisuus 2. marraskuuta 2005 s. 21

 takaisin   tulosta

© Manelius Agenturer | 22.9.2006 | www.topostop.fi |